Ulkoministeriön rahoittama Filha ry:n kehitysyhteistyöhanke Kirgisiassa on reilun kymmenen vuoden aikana lisännyt väestön tietoisuutta tupakka- ja nikotiinituotteiden terveysvaaroista, vahvistanut paikallisten kyläterveyskomiteoiden asemaa ja luonut pysyviä toimintatapoja terveydenhuoltoon, paikallishallintoon ja kouluihin.
Nyt päättynyt hanke käynnistyi vuonna 2011, aluksi pääkaupunki Bishkekin ympäristössä, josta se laajeni ensin pohjoisiin maakuntiin ja viime vaiheessa myös maan eteläosiin. Hankkeen tavoitteena oli vähentää tupakan ja paikallisen nuuskan lailla käytettävän nasvay-nikotiinituotteen käyttöä sekä tukea maan tupakkalainsäädännön toimeenpanoa ruohonjuuritasolla.
Hanketyössä Kirgisiassa tehokkaiksi todetut käytännöt ovat herättäneet kiinnostusta myös Kirgisian naapurimaissa, ja jonkin verran yhteistyötä onkin jo tehty Tadzhikistanin ja Uzbekistanin kanssa. Tupakointi on alueella merkittävä kansanterveysongelma, etenkin miesten keskuudessa.
– Hankkeessa on luotu Keski-Aasiaan tupakkatuotteiden käytön vähentämisen työn verkosto. Koska maat ovat samojen haasteiden äärellä ja niissä on samantyyppiset terveydenhuoltojärjestelmät, on järkevää, että ne voisivat hyödyntää toistensa asiantuntemusta, kertoo hankevastaava Patrick Sandström.
Hyvät kontaktit auttoivat yhteistyössä
Hanke toteutettiin Kirgisiassa paikallisen terveysministeriön alaisen Terveyden edistämisen keskuksen johdolla. Opetusministeriön ja WHO:n kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä hankkeen aikana. Erityisen tärkeänä paikallistason yhteistyötahona olivat maallikoista koostuvat kyläterveyskomiteat. Paikallistasolla hankkeessa olivat mukana myös perusterveydenhuolto, paikallishallinto, koulut ja tiedotusvälineet.
– Kyläterveyskomiteat ovat loistavasti toimiva järjestelmä. Jokaisella komitean jäsenellä on kylässä vastuullaan kymmenkunta taloa, joissa he käyvät keskustelemassa tupakoinnin lopettamisesta ja muista sairauksien ehkäisyyn liittyvistä asioista. Se sopii hyvin kirgisialaiseen kulttuuriin, jossa ovelle kolkuttelevat kuuluu kutsua sisälle, Sandström sanoo.
Filhan yhteistyö Kirgisian terveysviranomaisten kanssa alkoi jo 1990-luvun lopulla, jolloin pääpaino oli keuhkosairauksien hoitojärjestelmän kehittämisessä. Silloin syntyneet yhteistyöverkostot niin hallintoon kuin paikallistasolle ovat edesauttaneet myös tupakoinnin vähentämiseen tähtäävässä työssä.
– Paikan päällä koordinaattorina työskennellyt keuhkolääkäri Anara Kalieva oli tärkeässä roolissa. Oma paikallinen asiantuntija on ollut edellytys sille, että olemme pystyneet toimimaan erityisesti maaseudulla, jossa puhutaan vain kirgisiaa, Sandström sanoo.
– Köyhässä maassa ihmisten tukeminen tupakoinnin lopettamisessa on vaikeaa, kun heillä ei ole varaa korvaustuotteisiin tai lääkkeisiin. Siksi olemme korostaneet psykologista puolta, joka onkin todella tärkeä.
Tavoitteena pysyvät käytännöt
Hankkeen tärkeänä saavutuksena voi nähdä kyläterveyskomiteoiden työn ja aseman vahvistamisen. Komiteat toimivat asukkaiden lisäksi aktiivisesti yhteistyössä pakallishallintoon, terveydenhuoltoon ja kouluihin päin.
– Vahvuutenamme on ollut, että olemme toimineet monilla eri tasoilla ja useiden eri kohderyhmien kanssa. Tavoite on, että mahdollisimman monelta suunnalta tulisi sama viesti, jolloin tupakkavalistus leviää monia kanavia: lääkäreiltä potilaille, opettajilta oppilaille ja heidän kauttaan koteihin, kyläterveyskomitean jäsenten kautta ja mediasta, Sandström kertoo.
– Paikalliset hoitavat kouluttamisen jatkossa itse. Me koulutimme ensin pääkaupungissa asiantuntijoita, jotka sitten ovat kouluttaneet Terveyden edistämisen instituutin aluetyöntekijöitä kouluttamaan edelleen lääkäreitä, opettajia, paikallishallintoa, mediaa ja kyläterveyskomiteoita.
– Tarkoituksemme on ollut tukea kirgisialaisia toimimaan jatkossa omien asiantuntijoidensa voimin, joita alkaa olla jo runsaasti hankkeemme ansiosta.
Projektilla pyrittiin saamaan aikaan pysyviä tupakoinnin lopettamista tukevia käytäntöjä.
– Olemme esimerkiksi olleet mukana laatimassa tupakkavieroituksen hoitosuosituksen terveysalan ammattilaisten käyttöön ja perhelääkäreille on lisätty tupakkaan liittyviä asioita, joita heidän pitää kirjata potilaistaan. Lisäksi koulujen opetussuunnitelmaan olemme rakentaneet yhteistyössä Kirgisian opetusministeriön kanssa tupakkaan liittyvän moduulin käytettäväksi koko maassa.
Vuonna 2021 toteutetussa ulkopuolisessa arvioinnissa hankkeen nähtiin saaneen aikaan runsaasti myönteisiä tuloksia.
– Terveyden edistämisen toimet vievät usein aikaa ennen kuin ne saavat näkyviä tuloksia. Siksi oli ehkä hyväkin, että jouduimme niukan rahoituksen vuoksi toteuttamaan hankkeen vaiheittain ja hitaammin kuin alun perin olisimme toivoneet.
– Meidän on autettava niitä, jotka apua ja tukea tarvitsevat. Kehitysyhteistyömme on jatkoa pitkälle perinteelle, Sandström sanoo.
Filhan juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, jolloin yhdistys perustettiin tuberkuloosin vastustamiseksi ja vähävaraisten keuhkotautisten auttamiseksi. Myös kehitysyhteistyö liittyi aluksi tuberkuloosiin.
Kirgisian terveysministeriön ja Suomen ulkoministeriön aloitteesta käynnistyi vuonna 1999 maiden yhteistyö suomalaisen tietotaidon hyödyntämisestä taistelussa tuberkuloosia ja muita keuhkosairauksia vastaan. Tupakkatyö on tämän jatkumoa.
Lue lisää Keski-Aasian keuhkoterveyshankkeesta.
