Sisäympäristössä oireilevien hoitoon toivotaan laajemmin hoito- ja palvelupolkuja, joissa ohjeistetaan hoidon etenemistä tilanteen selvittämisestä aina hoito- ja tukitoimiin. Vain harvassa terveydenhuollon yksikössä on määritelty hoito- tai palvelupolku sisäympäristössä oireilevalle. Tällä hetkellä se on noin 18 prosentissa perusterveydenhuollon yksiköistä ja 9 prosentissa keuhkoklinikoista.
Filha ry selvitti hoitopolkuja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon keuhkoklinikoilla syksyllä 2020. Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa.
– Kyseessä on ensimmäinen selvitys sisäympäristössä oireilevien hoitopoluista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon keuhkoklinikoissa. Tarkoitus on tehdä paikallisista käytänteistä tarkempi jatkoselvitys haastattelemalla keuhkoylilääkäreitä ja perusterveydenhuollon johtoa, kertoo Filhan hankevastaava Hanna Renkola.
Selvityksen perusteella niissä yksiköissä, joissa hoito- ja palvelupolku oli määritelty, arvioitiin potilaiden auttamisen onnistuvan useammin kuin sellaisissa, joissa sitä ei ole määritelty.
Oireiden moninaisuus ja epäselvyys oireilun aiheuttajassa rajoittavat oireilevan henkilön tilanteen selvittämistä ja hoidon järjestämisen sujuvuutta perusterveydenhuollon johdon mukaan. Lisäksi epäselvät vastuut, moninaiset toimintatavat sekä erilaiset näkemykset vaikeuttivat hoitoa. Esille tuotiin haasteita viestinnässä ja oltiin huolissaan siitä, että potilaita tai heidän oireitaan ei oteta vakavasti. Myös erikoissairaanhoidossa tuli esille vastuun epäselvyyttä, kokonaisuuden hankaluutta ja altistumisen epäselvyyksien vaikutusta.
Lisäkoulutusta sisäilma-aiheesta toivottiin niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Tärkeimpinä koulutusaiheina koettiin sisäympäristössä oireilun selvittelyyn liittyvien aiheiden, kuten erilaiset toimintamallien lisäksi oireilevien omahoidon ohjaus sekä toiminnalliset hengityshäiriöt ja niiden hoito. Tukimateriaali, kuten tarkistuslistat, nähtiin hyödyllisenä. Lisäksi ehdotettiin matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuutta perusterveydenhuollon tueksi sekä toivottiin moniammatillista työryhmää.
Vastauksista ilmeni, että ajoittain auttajan ja autettavan roolit sekoittuvat. Terveydenhuollon yksikkö saattoi olla itse keskellä sisäilmaselvittelyjä, jolloin vastauksissa korostuivat sisäympäristössä oireilevan asema ja ongelmat.
Jatkosuosituksina ehdotetaan lisäselvityksiä hyvin toimivien hoitopolkujen järjestelystä sekä ratkaisujen implementoimista muille alueille tai paikallisten toimintamallien tukemista. Samalla tulisi tarkastella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rooleja tarkemmin ja luoda selkeät vastuunjaot, jolloin potilaiden yhdenmukainen ja oikea-aikainen hoito ja tuki toteutuvat tasapuolisesti ja hoitoyksiköiden kuormitus tasoittuu.
Koulutusta tulisi lisätä valtakunnallisesti, jotta hoitavat tahot olisivat ajan tasalla uudesta tiedosta ja hoito olisi tasalaatuista. Koulutuksella voidaan myös poistaa aiheeseen liittyvää ahdistusta, vaikuttaa asenteisiin ja antaa välineitä sisäympäristössä oireilevan potilaan kohtaamiseen.