Keuhkosyövän hoitotulokset ovat Suomessa huonompia kuin muissa Pohjoismaissa. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista on Suomessa elossa noin 13 prosenttia miehistä ja 19 prosenttia naisista, kun vastaavat luvut Ruotsissa ovat 19 ja 24 prosenttia sekä Tanskassa 17 ja 23 prosenttia.
– Maiden erojen syyt tulisi selvittää. Esimerkiksi Tanskassa, jossa tupakoidaan enemmän kuin meillä, elossaololuvut ovat selvästi suuremmat. Siellä onkin viime aikoina panostettu koko hoitopolkuun, sanoo Filhan pääsihteeri, työelämäprofessori Tuula Vasankari.
Keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2 700 suomalaista, ja se on Suomessa sekä miehillä että naisilla kolmanneksi yleisin syöpä.
Keuhkosyöpä todetaan meillä usein vasta pitkälle levinneenä. Seulonta auttaisi löytämään syövän ajoissa, jolloin se olisi hoidettavissa leikkauksella.
Muissa Pohjoismaissa ollaan keuhkosyövän seulonnassa meitä pidemmällä, esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on jo käynnistetty alueellisia seulontoja. Suomessa seulontaan ei ole toistaiseksi ryhdytty.
– Maailmalta on jo selkeää tutkimusnäyttöä tietokonetomografiaseulonnan hyödyistä. Suomessa seulonnan hyötyjä olisi hyvä selvittää aluksi alueellisena kokeiluna, Vasankari ehdottaa.
Keuhkosyöpäseulonnan alueellista pilottia on harkittu Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS), mutta toistaiseksi rahoitusta ei ole järjestynyt.
– Suunnitteilla on OYS:n kanssa tutkimus, joka selvittäisi kuvantamistutkimukseen osallistumista, löydösten määrää sekä seulonnan hyötyjä niille, joilla syöpä löydetään varhaisessa vaiheessa, Vasankari kertoo.
Torstaina 4. helmikuuta vietetään maailman syöpäpäivää.
Lue myös:
Keuhkosyövän mahdollisuus otettava huomioon myös tupakoimattomilla
Miten keuhkosyövän hoitotuloksia voitaisiin parantaa?