TIEDOTE
Nuuskaa käytettäessä veren nikotiinipitoisuus nousee nopeasti ja pitoisuus on pitkäaikaisesti korkea. Tämä lisää nikotiiniriippuvuuden riskiä säännöllisessä käytössä. Tutkimuksen tulokset tukevat varhaisen terveyden edistämisen merkitystä, tarvetta lisätä tietoa nuuskan kielteisistä terveysvaikutuksista ja koukuttavuudesta sekä tarpeesta kehittää kannustavia menetelmiä vieroittautumiseen. Käytännön terveydenhuollon työssä on tärkeää tunnistaa ja arvioida nikotiiniriippuvuus. Kahden kysymyksen nuuskariippuvuustesti voisi olla hyödyllinen työkalu tähän tulevaisuudessa.
Viime vuosina tieto nuuskan haitallisista terveysvaikutuksista on lisääntynyt, mutta tutkimustietoa nuuskan käyttöön ja lopettamishalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä on vähän. Äskettäin julkaistussa artikkelissa selvitettiin nuorten aikuisten miesten nuuskan käyttöön ja tupakointiin liittyviä tottumuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi arvioitiin päivittäin nuuskaavien riippuvuuden voimakkuutta tupakoitsijoiden HSI-testistä (heaviness of smoking index) modifioidulla mallilla.
Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena vuosina 2014–2016 kolmessa varuskunnassa. Kyselyyn vastasi 4 706 varusmiestä (vastausprosentti 72%, keski-ikä 19,4 vuotta).
Nuuskan käyttö oli lähes yhtä yleistä kuin tupakointi (35 % vs. 38 %). Vastaajista 17 % nuuskasi ja 25 % tupakoi päivittäin. Yhteiskäyttö oli yleistä: päivittäin nuuskaavista varusmiehistä 16% tupakoi päivittäin ja 29% satunnaisesti. Tupakointi liittyi koulutustasoon, mutta tässä tutkimuksessa tulokset eivät osoittaneet yhteyttä nuuskan käytön ja koulutustaustan välillä.
Tutkimusryhmän aiemmassa tutkimuksessa osoitettiin, että keskiasteen koulutuksen saaneiden vastaajien päivittäinen kokonaisaltistusaika nuuskalle oli 2,5 tuntia lyhyempi kuin peruskoulutuksen saaneilla, vaikka nuuskan käytön yleisyys ei eronnut ryhmien välillä.
Nämä havainnot voivat viitata siihen, että nuuskan säännöllinen käyttö on yhtä yleistä, mutta korkeampaan koulutukseen liittyvät sosioekonomiset tekijät vähentävät päivittäisen nikotiinille altistumisen määrää.
Tutkimuksen mukaan puolet päivittäisistä nuuskan käyttäjistä ja puolet päivittäin tupakoivista halusivat lopettaa tupakkatuotteen käytön. Lopettamishalukkuus ei ollut yhteydessä koulutustaustaan. Lähes 90 % päivittäisistä tupakoitsijoista tunnusti tupakoinnin terveydelle haitalliseksi, mutta vain puolet nuuskan käyttäjistä piti nuuskaa haitallisena. Lopettamishalukkuus oli kolminkertainen niillä nuuskaajilla, jotka pitivät nuuskaa terveydelle haitallisena verrattuna niihin, jotka eivät pitäneen nuuskaamista kovin haitallisena.
Sen sijaan tupakoinnin koetun haitallisuuden ja lopettamishalukkuuden välinen yhteys oli heikompi, mutta käsitys siitä, että tupakointi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta lisäsi halukkuutta lopettaa. Perheen ja ystävien tuki koettiin tärkeänä kannustimena.
Riippuvuusaste oli samankaltainen tupakoitsijoilla ja nuuskaajilla: puolet päivittäin tupakoivista sekä nuuskan käyttäjistä oli vähäisesti nikotiiniriippuvaisia ja neljäsosan riippuvuus oli voimakas tai erittäin voimakas.
Linkki tutkimukseen
Lisätietoja:
Maria Danielsson
LL, väitöskirjatutkija
Tuula Vasankari
pääsihteeri, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Filha ry
050 545 0589