Sisäympäristössä oireileva potilas – mitä teen?
Terveydenhuollon ammattilaisena tavoitteenasi on tukea potilaan toimintakykyä ja terveyttä. Jokaisen potilaan tilanne selvitetään hyvän lääketieteellisen käytännön mukaisesti, kartoitetaan yhdessä oireiluun vaikuttavat tekijät, hoidetaan mahdolliset todetut sairaudet ja selvitetään yksilölliset keinot helpottaa oireita. Vaikka oireilun taustalta ei löytyisi selittävää sairautta, potilasta tuetaan eri tavoin.
Tunnista osaamisesi rajat: rakennusteknisten raporttien tulosten ja raja-arvojen tulkinta ei lähtökohtaisesti kuulu terveydenhuollon ammattilaisille ellei sinulla ole aiheeseen tarvittavaa lisäkoulutusta.
Oireilevan potilaan kohtaaminen
Terveydenhuollon ammattilainen, lataa tästä itsellesi haastattelupohja työsi tueksi.
*Verkkokurssilta löydät lisää työkaluja potilastyöhön.
Miten tutkin?
Sisäympäristöön liittyvät oireet voivat aiheuttaa eritasoista haittaa työ- ja toimintakyvylle. Niiden taustalla voi vaikuttaa useita eri tekijöitä. Potilaan tilanteen helpottamiseksi on oleellista tunnistaa kaikki tekijät, joihin voidaan vaikuttaa.
- Olennaista kuunnella, mikä on potilaan näkemys.
- Anna tilaa ja aikaa:
- Potilas saa kertoa oireistaan ja huolistaan
- Voi selvitä samanaikaisia kuormittavia tekijöitä
- Suhtaudu potilaan oireisiin ja arvioihin objektiivisesti, mutta empaattisesti ja kunnioittaen. Älä kauhistele tai mitätöi.
- Anamneesi on tärkein työkalu. Potilaan kertoman ja aiemman sairaus- ja lääkitysanamneesin perusteella valitaan tutkimus- ja hoitolinjat.
- Kun tarvittavat tutkimukset on tehty, niitä toistamalla ei voida oireita poistaa. Perusteettomilla lisätutkimuksilla voidaan saada aikaan haittoja, kuten säderasitusta, huolta tai turhaa kajoamista.
- Kosteus- ja homevaurion yhdistämiseksi potilaan hengitystieoireisiin tai sairauksiin ei ole olemassa luotettavia laboratorio- tai muita tutkimuksia, vaan tutkimusten tarkoituksena on kartoittaa mahdollisia muita syitä ja sairauksia, ja ne tulisi teettää epäillyn sairauden hoitosuositusten mukaisesti.
- Tuo esiin, että oireet ovat aina todellisia aiheuttajasta riippumatta. Jokaisella on yksilöllinen tapa reagoida asioihin.
- Huomioi myös sanaton viestintä.
- Sopikaa yhdessä suunnitelma:
- Mitä seurataan ja miksi? Miksi jotain asioita ei tutkita?
- Tutkimusten on oltava lääketieteellisesti määriteltyjä.
- Lähdetään siitä, että kaikki on hyvin, kunnes toisin todistetaan (kuitenkaan mitätöimättä potilaan kokemusta).
- Miten jo tutkimuksia odotellessa voisi vaikuttaa hyvinvointiin?
Kuulluksi tulemisen lisäksi on tärkeää, että potilas kokee tulleensa tutkituksi.
Tilojen välttämissuositus
Välttämiseen perustuvia työkyvyn tukitoimia (kuten etätyö, työtilan vaihto) käytettäessä tulee huomioida se, että nämä ratkaisut voivat johtaa tilanteeseen, jossa työntekijän oireet jopa lisääntyvät ja toimintakyvyn alenema pahenee. Välttämiseen perustuvat ratkaisut voivat myös lisätä huolta muissa työyhteisön työntekijöissä. Tällaisia ratkaisuja voidaan kuitenkin joutua käyttämään tilapäisesti työkyvyn tukemiseksi tilanteissa, jolloin työskentely ei onnistu kyseisissä tiloissa. Tällöin on tärkeää, että osapuolille on selvää, miksi ratkaisuja tehdään. Myös työyhteisölle on tällaisessa tilanteessa tärkeää viestiä se, mitä tiedetään rakennuksen tilanteesta. Kaikki toimet tulee toteuttaa suunnitellusti.
Lisätietoa aiheesta:
• Työterveyslaitoksen minikatsaus: Väistö- ja erityispuhtaiden tilojen käyttö työpaikkojen sisäilmasto-ongelmatilanteissa (Julkari.fi)
• Sisäympäristöissä oireilevien siirto erityispuhtaisiin tiloihin: riskit ja selvitystarpeet (Julkari.fi)
Tutustu myös Työterveyslaitoksen Sisäilma työpaikalla -verkkomateriaaliin, joka on suunnattu esihenkilöille ja henkilöstölle.
Filhan Videokirjastosta saat nopeaa täsmäkoulutusta eli lyhyitä videoluentoja sisäilma-aiheesta. Videokirjasto vaatii tunnistautumisen.
Oireilu sisäympäristössä Työterveyslaitoksen sivusto oireiluun vaikuttavista tekijöistä ja oireita vähentävistä keinoista.