Koronataudista paranemisesta ei luonnollisesti ole vielä pitkäaikaistietoa, sillä sairaus itsessään on vasta vuoden ollut tiedossa. Myös taudin vaikeusaste saattaa vaikuttaa toipumiseen. Jotkut sairastaneet toipuvat hyvin nopeasti ja tauti on lähes huomaamaton, kun taas toisilla toipuminen kestää poikkeuksellisen kauan. Tutkimustietoa on vielä niukasti, mutta tieto päivittyy koko ajan. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että valtaosa toipuu taudista täysin, vaikka toipuminen kestääkin huomattavan pitkään.

Keuhkot voivat vaurioitua monella tavalla, joten yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, mutta jos keuhkojen toiminnassa on alenemaa, suositellaan erityisen tarkasti huomioimaan turvavälit, käsihygienia ja maskin käyttö ja välttämään tilanteita jossa koronatartunta on mahdollinen.

Harvinaisten hengityssairaiden koronainfektiosta ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, mutta koska koronainfektio iskee erityisesti keuhkoihin, tulisi erityistä varovaisuutta noudattaa. Tällä hetkellä annettava koronarokote voidaan antaa kaikille täysi-ikäisille, vaikka olisi jokin perussairaus.

Suosituksia päivitetään tilanteen mukaan jatkuvasti ja alueellisestikin on suosituksissa eroa.  Kannattaa säännöllisesti tarkistaa oman alueen ohjeet lasten/nuorten maskin käytöstä. Alle kouluikäisille ei maskin käyttöä suositella, sillä käyttö tulee toteuttaa oikein eikä maskia saa kosketella käytön aikana, joka on pienillä lapsilla usein erittäin vaikeaa. Tällä hetkellä Suomessa voimassa olevat kasvomaskisuositukset koskevat yleisesti yli 12-vuotiaita, mutta myös nuoremmille voidaan maskin käyttöä suositella tilanteen mukaan.

Maski tulee vaihtaa uuteen siinä vaiheessa kun maski likaantuu tai kostuu. Kostea maski ei enää toimi.

Kyllä saa. Tutkimuksissa kirurgisen maskin käyttö ei ole laskenut happitasoja tai nostanut hiilidioksiditasoja normaalista poikkeavasti edes vaikea-asteista keuhkosairautta sairastavilla rasituksen aikana. Kirurgisen maskin käyttö on turvallisinta, sillä kangasmaskeissa ei ole valvontaa samalla tavalla ja kerrosten paksuus ja määrä voi vaihdella ja siten vaikeuttaa hengitystä. Maskin käyttöä pitää aluksi harjoitella sillä maskin tuoma lisävastus hengitykseen voi laukaista hermoston kautta reaktion, joka aiheuttaa liian tiheää hengitystä, joka johtaa usein huonovointisuuteen. Kun elimistö ja keskushermosto tottuu maskin käyttöön, tuntuu hengittäminen taas tavalliselta. Keuhkosairauksia sairastaville suositellaan kasvomaskin käyttöä, sillä koronainfektio voi olla vaikeampi kroonista keuhkosairautta sairastavalla.

Koronavirustaudin rokotteet antavat hyvän suojan vaikeaa koronavirustautia vastaan ja tehoavat nykytiedon mukaan hyvin myös uusiin koronavirusmuunnoksiin. Suomessa tarjotaan rokote kaikille yli 16-vuotiaille määrätyssä järjestyksessä ja rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Yleensä koronavirusrokotteen voi ottaa vaikka sairastaisi jotain perussairautta, mutta raskaana oleville ei tutkimustiedon puutteen vuoksi rokotetta vielä suositella kuin yksilöllisen harkinnan perusteella.

Koronarokotteet suojaavat vaikealta taudilta, mutta koska tauti ja rokote ovat uusia, ei varmaa tietoa vielä tartunnan estosta tai suojan pituudesta ole, mutta ajan kuluessa tämä täsmentyy. Suoja vaikeaa sairautta vastaan käynnistyy heti rokotteen jälkeen, jolloin sivuvaikutuksena voi tulla lihaskipua, kuumetta tai päänsärkyä. Tutkimusten mukaan suoja on ensimmäisen rokotteen jälkeen n. 50 %, joten toinen annos tarvitaan 3-4 viikkoa ensimmäisen rokotteen jälkeen jotta mahdollisimman hyvä suoja saavutetaan.

Nyt Suomessa jaettava rokote on mRNA-rokotekantaa, jonka periaate on kehitetty jo 1990-luvulla, mutta vasta teknologian kehittyminen on mahdollistanut sen ottamisen käyttöön. Rokote kuljettaa lähetti-RNA:ta soluun rasvapartikkeliin pakattuna ja käyttää ihmisen omaa elimistöä rokotteen vaikuttavan aineen eli antigeenin valmistamiseen. Uusi teknologia on lyhentänyt rokotteiden kehittämiseen tarvittavaa aikaa.  Koska mRNA-rokotteet tuotetaan täysin synteettisesti eikä niissä käytetä eläviä viruksia, rokotekehityksessä ei tarvita aikaa ja resursseja virusten kasvattamiseen ja käsittelyyn.

Koronavirustaudin jo aiemmin sairastaneiden immuunivasteen pituudesta ei ole vielä varmaa tietoa. Tämän hetkisen tiedon mukaan koronaan sairastuminen toisi immuniteetin ainakin 6 kuukaudeksi, joten tällöin rokotetta ei välttämättä tarvitsisi ottaa jos on hiljattain taudin sairastanut. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu että jo taudin sairastaneille rokote toi samankaltaisen suojan kuin sairastamattomillekin eikä terveydellistä estettä sen ottamiselle ole. Vielä ei myöskään tiedetä miten pitkäksi aikaa rokote tuo suojan, joten mahdollista on, että rokotus tulee uusia jollain aikavälillä.

 

THL määrittelee ne sairaudet, jotka Suomessa virallisesti ovat riski vaikeammalle koronainfektiolle. Listassa ei ole uniapneaa. Riskisairauksien listaa päivitetään jatkuvasti uusimman tutkimustiedon mukaan.

Koska koronavirustauti on täysin uusi, täsmällistä ja varmaa tietoa on poikkeuksellisen vähän. Joissain tutkimuksissa uniapnea on noussut esille riskitekijänä  ja toisissa taas ei, joten lisätutkimusta tämän suhteen tarvitaan. Toistaiseksi tutkimusnäyttö ei ole nostanut uniapneaa riskitekijöiden listalle.

Jos painoindeksi (BMI) on yli 40, se saattaa heikentää keuhkojen toimintaa ja lisätä koronavirusinfektion riskiä terveydelle. (THL)

Ylipainosta huolimatta kannattaa omasta peruskunnosta pyrkiä pitämään huolta, esim. säännöllisellä ulkoilulla ja kävelyllä.

Lääkehoito on suunniteltu yksilöllisesti potilasta hoitavassa yksiköissä. Muutoksia ei kannata tehdä itsenäisesti, vaan niistä tulee keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Ei suojaa yhtä hyvin. Jos mahdollista, käytä maskia. Visiiri suojaa vain kasvoja päin lentäviltä pisaroilta.

Visiirin käytön haasteena on sen puhtaanapito. Ulkopinta ja reuna-alueet on desinfioitava aina, kun visiiri otetaan pois päältä. Koko visiiri on pestävä vedellä ja saippualla, huuhdeltava ja kuivattava vähintään kerran päivässä.

Suurin osa astmaatikoista voi käyttää maskia. Maskin kanssa hengittäminen saattaa tuntuu aluksi oudolta ja jopa hankalalta, mutta totuttelu yleensä auttaa.

Vaaraa sen käytöstä ei ole ja useimmat voivat harjoittelun jälkeen sitä vaivatta käyttää.

Kannattaa kokeilla myös erilaisia maskeja, mikä tuntuu itsestä parhaalta. Joku pitää enemmän  kangasmaskista ja toinen suosii kertakäyttöisiä maskeja.

Mitä useampi meistä käyttää maskia, sen parempi suoja saavutetaan.

Palvelua on hankkeen pilottivaiheessa 15.6.-11.12.2020 tarjolla sovitusti kahdella kielellä (suomi ja somali). Jos palvelu saa jatkoa ensi vuodelle, tulee kielivalikoima silloin uudelleen käsittelyyn.

Yskä on virusinfektioon liittyvää jälkiyskää, johon eivät lääkkeet yleensä välttämättä auta. Virusyskä vaatii kärsivällisyyttä, sillä yskä saattaa kestää tavanomaisissa virusinfektioissa jopa 8 viikkoa, mutta nimenomaan koronan aiheuttamasta jälkiyskästä ei ole juurikaan tietoa. Yskänlääkkeillä ei ole osoitettu olevan juurikaan tehoa. Oloa voi helpottaa esim. hunajalla tai kostuttamalla kurkunpäätä esim. juotavalla tai höyryhengityksellä. Nukkua kannattaa pääpuoli hieman kohotettuna. Vesi-PEP -puhalluksilla voi estää ilmattomien tilojen syntymistä keuhkoihin ja avata pienimpiäkin ilmateitä. Jos yskän vuoksi ei saa nukuttua tai lihakset jo väsyvät, voi lääkäriltä pyytää yskänrefleksiä sammuttavaa lääkettä. Joskus yskä johtuu refluksista tai esim. poskiontelotulehduksesta, joten jos yskä pitkittyy yli 8 viikon mittaiseksi, kannattaa näidenkin mahdollisuutta myös arvioida.

Toistaiseksi hengityssairaiden taudissa ei ole huomattu erityisyyttä muihin verrattuna. Hengityssairaiden perussairaus ei yleensä ole pahentunut COVID-19 aikana.

Pääsääntöisesti töihin tulee mennä, mutta työnantajan kanssa voi sopia esimerkiksi etätyöstä, jos työnkuva on sellainen. Tarvittaessa työterveyshuolto auttaa asian pohtimisessa. Tärkeintä on pitää huolta hyvästä käsihygieniasta ja turvaväleistä. Tärkeää on myös, ettei kukaan mene flunssaisena töihin tai muulle julkiselle paikalle.

Kaupassa käyminen on myös turvallista tarkan hygienian ja turvavälien avulla, mutta jos on mahdollista, voi käyttää kotiinkuljetuspalveluita tai pyytää läheisiä käymään kaupassa. Julkisissa tiloissa tarpeetonta liikkumista edelleen suositellaan välttämään, mutta hyvän hygienian turvin voi myös niissä käydä, kunhan ei ole flunssan oireita. Riskiryhmäläisen läheinen voi käydä normaalisti, vallitsevien ohjeiden mukaisesti yleisillä paikoilla, kunhan hänkin huolehtii turvaväleistä ja käsihygieniasta.

Varsinaisesti perussairaudet eivät lisää riskiä sairastua, mutta kylläkin riskiä sairastua vaikeampaan sairausmuotoon. Perussairauksien lukumäärä sinänsä ei vaikuta riskiin, vaan ennemminkin laatu. Jos kaikki hengityssairaudet ovat hyvässä tasapainossa niin suurentunutta riskiä ei ole.

Pitämällä mahdollisimman hyvää huolta perussairauden hyvästä hoitotasapainosta ottamalla säännöllisesti määrätyt lääkkeet. Lisäksi tehokas limantyhjennys ja säännöllinen liikunta edistävät keuhkoterveyttä. Tavoitteena kannattaa olla, että keuhkot ovat parhaassa mahdollisessa kunnossa vastaanottamaan mahdollinen tartunta.

COVID-19 -sairauden aiheuttaja SARS-CoV2 tarttuu tietyn tyyppisiin soluihin, joita on keuhkoputkien sisäpinnalla paljon. Siksi COVID-19 vaikuttaa juuri keuhkoihin. Lievimmillään tauti on vain kuiva yskä, mutta vaikeammassa tautimuodossa keuhkokudos tulehtuu ja syntyy vakava keuhkokuume, joka aiheuttaa hapenpuutetta ja hengitysvaikeutta. Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä tietoa, mutta luultavasti vaikeimmista taudinkuvista jää jonkin verran toiminnan alenemaa, ainakin joksikin aikaa.

Hengityssairauksien pahenemisvaiheeseen ei kuulu kuume, ripuli, lihaskivut tai haju- ja makuaistin menetys, jotka taas ovat tyypillisiä COVID-19 -oireita. Lievä yskä tai hengenahdistus voi johtua kummasta vain, joten niistä ei voi päätellä luotettavasti kumpi on kyseessä. COVID-19:ssa ei myöskään hengitys vingu, ja yskä on yleensä kuivaa, ei limaista.

Suurin osa Suomen tartunnoista on peräisin matkustelusta joko ulkomailla tai kotimaassa, perheen sisältä, massatapahtumista tai terveydenhuollon yksiköstä. Vain pieni osa tartunnoista on sellaisia, joissa tartunnan lähde on epäselvä.

Tuberkuloosin sairastaminen ei suojaa koronavirusinfektiolta. Koronavirusinfektion voi sairastaa hyvin vähäoireisena ylähengitystieinfektiona tai vaikeana, tehohoitoa vaativana keuhkotulehduksena. Keuhkotuberkuloosin seurauksena voi kehittyä suuriin ja keskikokoisiin keuhkoputkiin laajentumia (bronkiektasiat). Nämä lisäävät alttiutta sairastua keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkokuumeeseen taudinaiheuttajasta riippumatta. Tietoa tuberkuloosin aktivoitumisesta koronavirusinfektion jälkeen ei ole vielä olemassa.

Tuberkuloosi ja koronavirus -aiheesta lisää tuberkuloosi.fi-sivustolta

Monille sivuille on koottu ohjeita, miten omalla toiminnalla voi hidastaa koronaviruksen leviämistä ja lievittää siitä aiheutuvaa huolta. On myös tärkeää tietää, miten toimia, jos itse tai joku läheisistä sairastuu. Koronavirusta koskevaa tietoa on saatavissa nyt myös eri kielillä. Esimerkiksi THL päivittää säännöllisesti sivuilleen ohjeita eri kielillä.

THL: Ohjeita kansalaisille koronaviruksesta eri kielillä

HUS:n sivuilta löydät videoita ja muuta tietoa koronaviruksesta usealla eri kielellä.

Siitepölystä johtuvat oireet eroavat osittain COVID-19-koronaviruksen aiheuttamista oireista. Siitepölyallergia yleisiä oireita ovat silmien kutina ja vesinuha, jotka eivät ole tyypillisiä koronaoireita. Koronavirukseen liittyy usein myös kuume, joka ei myöskään ole allergiaoire. Siitepölyallergiasta johtuvat hengenahdistus ja yskä saattavat muistuttaa koronaoireita. Omaolo.fi-sivuston testin avulla voi selvittää, muistuttavatko omat oireet koronaoireita. Jos hengenahdistus käy hyvin tukalaksi ja kuume nousee, tulee soittaa terveyskeskukseen.

Monissa terveydenhuoltoyksiköissä on tarkat ohjeet astman ja COPD:n hoitoon sekä toimenpiteisiin pahenemisvaiheessa. Uusien keuhkosairausepäilyjen diagnosointi tapahtuu tällä hetkellä eri tavalla kuin normaalisti. Esimerkiksi spirometrioita ja hoitopaikassa tehtäviä PEF-puhalluksia vältetään koronatilanteen vuoksi.

Tällä hetkellä (25.5.) tiedossa on vain harvoja koronataudin vaikeampaan muotoon sairastuneita, joilla on perussairautena astma tai COPD. Tämä on hyvä uutinen näitä keuhkosairauksia sairastaville.

Niin sanotuilla ”koronaterveysasemilla” on päivystys, jossa hoidetaan keskitetysti kaikki hengitystieinfektiot viruksesta riippumatta. Näissä paikoissa henkilökunnan ja potilaiden suojautumista on tehostettu ja tiloja siivotaan ja desinfioidaan tavallista useammin.

Kaikilta ”koronaterveysasemille” tulevilta otetaan koronatesti. Jos testi on negatiivinen, potilas siirretään hoidettavaksi eri tilaan kuin koronatartunnan saaneet potilaat. Tälläkin hetkellä suurin osa infektion vuoksi hoitoon hakeutuneista sairastaa jotain muuta tautia kuin koronaa.

Varotoimet koronaviruksen torjunnassa ovat paikallaan, mutta kroonisen keuhkosairauden hoitamista ei pidä jättää väliin. Esimerkiksi paheneva astma tai keuhkoahtaumatauti ovat hoitamattomina vaarallisia sairauksia.

Joskus on vaikea erottaa, onko kyseessä keuhkosairauden pahenemisvaihe vai infektio. Pitkäaikaista keuhkosairautta sairastava osaa usein arvioida, kummasta on kysymys.

Jos potilas arvelee itse, että kyseessä on esimerkiksi astman pahenemisvaihe, astmalääkitystä ja avaavaa lääkitystä on lisättävä oma-aloitteisesti. Jos astmalääkkeet ovat suihkemuotoisia, erityisesti pahenemisvaiheessa kannattaa ne ottaa tilanjatkeen kautta. Nenän hoito sarvikuonokannulla ja allergiaoireiden hoito tehokkaasti myös ehkäisevät vaikeita pahenemisvaiheita. COPD:ta sairastavien kannattaa huolehtia limantyhjennyksestä esimerkiksi ns. vesi-PEPin avulla ja liikunnalla myös tehostaa keuhkoputkien tyhjenemistä limasta. Mikäli nämä hoidot eivät auta, lääkärin etävastaanotolta tai puhelinajalla voi saada suun kautta otettavan kortisonikuurin.

Katso pulloonpuhallusohjeet tästä

Jos kotihoito ei tehoa ja on pakko hakeutua hoitoon, valitettavasti tavallisen päivystyksen tai terveysaseman odotushuoneeseen ei voi mennä, jos on nuhaa tai yskää. Kaikki hengitystieoireiset potilaat otetaan vastaan siten kuin heillä olisi koronatautiepäily. Tämä johtuu siitä, että oireettomien koronaviruskantajien määrää ei tiedetä ja virus leviää erittäin tehokkaasti.