Tupakoivat tai nikotiinituotteita käyttävät vauvaa odottavat tai pikkulapsiperheen vanhemmat tarvitsevat räätälöityä vieroitustukea. Pikkutöppöset onnistumiseen -hankkeessa havaittiin, että tämän kohderyhmän tavoittaminen voi olla haastavaa. Hanketyö ei aina etene suunnitelmien mukaan, ja suuntaa on toisinaan tarpeen muuttaa. Jokainen kokemus kuitenkin opettaa ja vie työtä eteenpäin.
Pikkutöppöset onnistumiseen -hankkeessa (2021–2024) kehitettiin portaittain etenevät tavoitteet määränpäänä pysyvä nikotiinittomuus. Tavoitteet oli rakennettu Muutosvaihemallin askeleiden pohjalta ajatuksena, että ihminen saavuttaa askeleet yksi kerrallaan edetäkseen seuraavaan.
Hankkeen tavoitteena oli tukea vauvaa odottavia tai pikkulapsiperheen vanhempia, jotka tupakoivat tai käyttävät nikotiinituotteita. Tämä kohderyhmä saattaa kohdata vaikeuksia saada riittävää tukea perinteisistä vieroituspalveluista. Myös esimerkiksi sosiaalisen median tupakoinnin lopettamiseen keskittyneissä keskusteluissa voi esiintyä tahatontakin syyllistämistä.
– Jos pyytää apua, niin ei auta, jos vastauksena tuleekin toisen kokemus, että on omatoimisesti pystynyt raskauksien aikana lopettamaan, toteaa hankevastaava Salla-Maaret Keijälä.
Kuvassa hankevastaava Salla-Maaret Keijälä ja hanketyöntekijä Hannele Anthoni
Ratkaisua kohderyhmän tukeen lähdettiin hakemaan anonyymistä verkkoauttamisesta.
Verkkoauttamisen mallia tuki myös ajatus siitä, että palvelu olisi matalan kynnyksen toimintaa eikä kuormittaisi resurssipulassa kamppailevaa hoitoalaa.
Monipuolisia tukimuotoja nikotiinivieroitukseen verkossa
Hankkeessa kehitettiin ryhmächat-malli. Ajatuksena oli tiivis, anonyymi ryhmä, jossa edettäisiin vieroitusmallin mukaisesti askel askeleelta ja käytäisiin teemoihin liittyvää keskustelua nikotiinivieroituksen asiantuntijan ohjaamana.
Osallistujat eivät kuitenkaan löytäneet rohkeutta jakaa ajatuksiaan yhteisen teeman ympärillä. Ensin hankkeessa kokeiltiin vaihtaa ryhmächat vapaamuotoisempaan viikkochatiin ja kun tämä ei tuottanut tulosta, materiaali koottiin 7+1 verkkovieroitusaineistoksi.
Lisäksi vuonna 2023 avattiin avoin foorumi tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamiseen liittyvää keskustelua varten.
Ryhmien ja verkkovieroitusmateriaalin lisäksi kävijöillä oli hankkeen aikana mahdollisuus esittää kysymyksiä Kysy asiantuntijalta -chatissa tai viestillä sekä halutessaan varata henkilökohtainen keskusteluaika.
Hankkeessa toteutettiin lisäksi Instagram live -lähetyksiä vaikuttajayhteistyönä. Vaikuttajat olivat itsekin kohderyhmän edustajia, tupakoinnin lopettaneita vanhempia ja toimivat siten myös vertaistukena.
– Jälkeenpäin ajatellen verkkovieroitusaineistoa olisi voinut vielä edelleen kehittää siihen suuntaan, että hankkeen ammattilaisten tuki olisi ollut mukana matkan varrella. Nyt vastuu etenemisestä jäi yksin käyttäjälle, toteaa hanketyöntekijä Hannele Anthoni.
Verkkoauttamisesta kasvokkaiseen kohtaamiseen
Verkkoauttamisen lisäksi hankkeessa päätettiin suunnata kohti jalkautuvaa toimintaa. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Ensi- ja turvakotien liitto ja hanke vieraili heidän matalan kynnyksen kohtaamispaikoissaan. Hanke osallistui myös Silmu-toiminnan tilaisuuteen, joka tarjoaa tukea alle 29-vuotiaille nuorille vanhemmille, sekä Perheet yhdessä -tapahtumiin, jotka järjestettiin Mieli ry:n YLVA-hankkeen ja eri järjestöjen yhteistyönä.
Kohtaamispaikoissa tavattiin vanhempia. Tapaamiset alkoivat usein yhteisellä aloituksella, jossa hanke sai tilaisuuden esitellä toimintaansa, tarjoamiaan palveluita sekä kertoa, mistä asioista hankkeen työntekijöiden kanssa voisi halutessaan keskustella.
Tilaisuus haluttiin pitää keskustelevana. Mukaan varattiin herkkuja ja lahjakasseja sekä ohjattiin mukavaa, yhteistä tekemistä.
Tapaamiset vaihtelivat sen mukaan, keitä paikalla sattui olemaan. Hankkeen työntekijät keskustelivat tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamisesta niiden kanssa, joita aihe jollakin tavalla kosketti ja jotka aiheesta halusivat keskustella. Osa vanhemmista oli puheliaita, osasta taas huomasi, ettei teemasta keskustelu tuntunut luontevalta.
Aiheen sensitiivisyys huomioitiin tapaamisissa siten, että vanhemmilta ei kysytty ryhmätilanteessa suoraan tupakka- tai nikotiinituotteiden käytöstä.
– Parhaimpia hetkiä olivat ne, kun ihmiset saapuivat vähitellen, ja hankkeen työntekijä sai rauhassa kertoa vanhemmalle hankkeesta ja kysyä, koskettaako aihe häntä henkilökohtaisesti. Kahdenkeskisessä tilanteessa oli helpompaa esittää suoria teemaan liittyviä kysymyksiä kuin ryhmässä, jossa olisi ollut kymmenen vanhempaa yhtä aikaa, muistelee hankevastaava Salla-Maaret Keijälä.
– Tapaamisissa syntyi hyvää yleisen tason keskustelua, esimerkiksi uusista nikotiinituotteista ja nuorista. Yleisen tason keskusteluista vanhemman oli kuitenkin mahdollista napata jotain myös omaan henkilökohtaiseen arkeen, toteaa hanketyöntekijä Susanna Hatakka.
Pikkutöppöset onnistumiseen -hankkeessa huomattiin, että jalkautuvassa toiminnassa on tärkeää vierailla samassa kohtaamispaikassa useita kertoja. Näin toimijat tulevat tutuiksi, luottamus rakentuu, ja vanhemmille on helpompaa keskustella omasta mahdollisesta nikotiinituotteiden käytöstään. Kohtaamispaikat kannattaa myös valita alueellisesti ja toiminnallisesti sen mukaan, että toivottu kohderyhmä niissä todennäköisemmin käy.
Kuvassa hanketyöntekijä Susanna Hatakka
Neuvolayhteistyö tukemassa tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Koska lähes kaikki raskaana olevat perheet käyttävät neuvolapalveluja, neuvolat olivat hankkeen tärkein yhteistyökumppani.
Yhteistyö neuvoloiden kanssa oli sujuvaa. Hanke sopi ns. Teams-tärskyjä lukuisten neuvoloiden kanssa ja toimitti hankkeen materiaaleja kaikkiin Suomen neuvoloihin. Neuvolayhteistyössä oli huomioitava neuvoloiden resurssit. Esimerkiksi keväällä 2022 neuvolat eivät voineet sopia yhteistyötapaamisia hankkeen kanssa koronarokotusten ollessa päällä.
– Hankkeen kohderyhmän tavoittamisen kannalta neuvola oli merkittävä toimija. Kokemustemme perusteella jatkossa vastaavanlaisessa toiminnassa voisi vaikkapa pitää neuvolan aulassa viikoittaista pop up -pistettä tai muutoin sulautua neuvoloiden toimintaan kuormittamatta henkilökuntaa, pohtii hanketyöntekijä Hannele Anthoni.
– Hankkeessa tunnistimme ilmiön, joka on havaittu myös tutkimuksissa: jopa puolet raskaana olevista, jotka lopettavat tupakoinnin raskausaikana, palaavat tupakoimaan vauva-arjen keskellä. Tämä olisi tärkeää huomioida neuvoloissa esimerkiksi kysymällä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä myös vauvan syntymän jälkeen, toteaa hankevastaava Salla-Maaret Keijälä.
Materiaalit ja opit hyödyksi myös tulevaisuudessa
Hankkeen yleisistä saavutuksista voidaan mainita erityisesti teeman ylläpitäminen kohdennetusti neuvoloiden suuntaan. Hankkeessa tuotettiin laadukas ja toimiva verkkovieroitusaineisto. Filhan tunnettuutta lisättiin ja saatiin lisää tietoa nimenomaisesta kohderyhmästä.
Hankkeessa tuotettiin oppimateriaalia Metropolia ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoille lastenneuvola- ja äitiysneuvolapuolen opintojaksoihin. Oppimateriaali sisältää muun muassa napakoita oppimateriaalivideoita, asiakasohjeita, infograafeja sekä kirjallisuusluettelon.
Kuvassa Salla-Maaret Keijälä sekä aiemmin hankkeessa työskennelleet Satu Helminen ja Katja Eho
Hankkeessa tuotettiin lisäksi Nikotiinikorvaustuotteiden käyttö raskausaikana -asiakasohje sekä asiakasohje imetyksen ja tupakoinnin teemalla yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n kanssa.
Hankkeen materiaalit ovat saatavilla ja hyödynnettävissä osoitteessa https://www.filha.fi/hankkeet/paattyneet/pikkutopposet/