Grammassa metsämaata on noin miljoona mikrobia. Mikrobeja ovat esimerkiksi bakteerit ja virukset. Meistä, hygieeniseen ympäristöön tottuneista nykyihmisistä tuollainen pieneliömäärä kuulostaa melkein pelottavalta.
Voivatko metsän pieneliöt tartuttaa meihin tauteja? Vastaus on päinvastainen. Kosketuksella luontoympäristöön on terveysvaikutuksia. Tämä kävi selville, kun usean yliopiston tutkijat muutama vuosi sitten tutkivat, millainen piha olisi päiväkotien lapsille paras. Asfalttipiha, hiekkapiha vai luonnonnurmi vai metsämaa? Tutkimuksen tulos oli, että maan mikrobit vahvistavat lasten immuunipuolustusjärjestelmiä, jolloin riski sairastua sen häiriöihin kuten astmaan, allergiaan, reumaan tai ykköstyypin diabetekseen voi pienentyä. Tutkijat suosittelivat, että päiväkotien pihoille kannattaa rakentaa asfaltin sijaan enemmän luonnollisia elementtejä.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kehottaa meitä suomalaisia olemaan reilusti metsäläisiä. “Luonto auttaa ihmisiä palautumaan arjen stressistä, hän sanoo ja jatkaa, että tutkimusten mukaan ihmisten hermoston toiminta muuttuu. Kun kaupungissa ollaan valmiina reagoimaan, luonnossa ja erityisesti metsässä voidaan olla rentoutuneessa tilassa. Stressitaso laskee ja ihminen kokee saaneensa lisää energiaa ja keskittymiskyky paranee.”
Ihminen vaikuttaa toimillaan ympäristöön ja sen tilaan paikallisesti ja globaalisti. Samalla luonnon ja muun ympäristön tila vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi ilmansaasteiden aiheuttamien menetettyjen elinvuosien kautta. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä ilman, veden ja maaperän saastuminen vaikuttavat jo nykyisten, mutta varsinkin tulevien sukupolvien terveyteen ja hyvinvointiin.
Ravinnon riittämättömyys, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen, eläimistä ihmisiin siirtyvät taudit, uusien pandemioiden syntyminen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit ja kuolemat ovat todellisia uhkia, jotka koskettavat koko maailmaa jo nyt.
Suomen ilmasto lämpenee tällä hetkellä muuta maailmaa nopeammin. Kun maapallo lämpenee jo yli 1.5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan, Suomen ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin. Lumettomat talvet, myrskyt, rankkasateet ja helleaallot ovat meillekin tuttuja.
Ilmasto- ja luontotoimilla on kiire, mutta viime vuoden YK:n ilmasto- ja luontokokoukset olivat pettymyksiä. Asiat eivät niissä juuri edenneet. Suurten konferenssien päätöslauselmia lukiessa tahtoo kuitenkin unohtua, että konferenssien ulkopuolella tapahtui ja tapahtuu koko ajan toimia, jotka vähentävät ilmastopäästöjä. Toimia tekevät niin kansalaiset ja yritykset kuin kaupungit ja valtiot. Toimia vain tarvittaisiin enemmän ja nopeammin.
Työelämäprofessori Hannele Pokka, Helsingin yliopisto
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.