Astma on yleinen kansansairaus, jota sairastaa noin puoli miljoonaa työikäistä. Vuosittain jopa 10 000 työikäistä saa uuden astmadiagnoosin.
Lähes jokainen meistä onkin törmännyt tavalla tai toisella astmaan. Ehkäpä potilaan, läheisen tai tuttavan kautta. Sitä kautta ”astmapiiput” erilaisine väreineen onkin tuttu juttu. Astman hoito on kuitenkin paljon enemmän kuin vain astmapiipun kautta otettava hoitava tai avaava lääke.
Astman hoito yksilöllisempään suuntaan
Reilu vuosi sitten julkaistussa astman Käypä Hoito -suosituksessa puhaltaa uudet tuulet. Astman pahenemisvaiheiden omahoidossa on uuden suosituksen myötä luovuttu rutiininomaisesta hoitavan lääkkeen suurentamisesta. Samalla hoito on mennyt yksilöllisempään suuntaan, kun erilaisia ilmiasuja (fenotyyppejä) on tunnistettu. Lisäksi tiedetään, että laadukkaasti ohjattu omahoito parantaa astman hallintaa sekä yksilön elämänlaatua. Terveydenhuollon ammattilaiselta vaaditaankin monenlaista ammattitaitoa ja asiantuntemusta, kun potilaalla todetaan astma.
Kun potilas saa astmadiagnoosin, hänelle tulee kertoa sairaudesta ja sen oireista ymmärrettävästi. Astmalle tyypilliset oireet kuten yskä, uloshengityksen vinkuminen, limaneritys tai hengenahdistus voivat palata tai olla poistumatta kokonaan, jos lääkitys ei olekaan riittävä. Ammattilaisen pitää ohjata potilaalle hengitettävän lääkkeen käyttö ja varmistaa, että potilas osaa ottaa sen oikein. Potilaalle on tärkeä ohjata myös lääkkeettömät hoitomuodot, joilla hän voi ylläpitää astman hyvää hoitotasapainoa.
Laadukas omahoidon ohjaus on astmaa sairastavan oikeus
Astmaa sairastavan tärkeimmät lääkkeettömät hoitomuodot ovat liikunta, painonhallinta sekä savuttomuus. On tärkeää muistaa, että ennen astmalääkkeiden saamista liikunta on voinut aiheuttaa potilaalle hengenahdistusta. Lääkkeiden aloituksen myötä myös rasitukseen liittyvän hengenahdistuksen olisi tarkoitus poistua. Toisaalta hengenahdistuksesta on voinut jäädä potilaalle pelko, joka estää liikunnan harrastamisen. Näihin tilanteisiin astmaa sairastava tarvitsee ammattilaisen tukea, sillä turvallisen liikunnan tuoma normaali hengästyminen on eduksi myös astmaa sairastavalle. Liikunta auttaa astmaa sairastavaa myös painonhallinnassa, joka edesauttaa astman hyvää hallintaa.
Astmaa sairastavan omahoidossa voi olla myös erilaisia haasteita vuodenajan mukaan. Yhdellä kevään siitepölyaika lisää oireita ja toisella talvipakkaset aiheuttavat rasituksessa herkemmin hengenahdistusta. Ammattilaisen ohjaus on myös näissä tilanteissa kullanarvoisen tärkeää. Mitä enemmän astmaa sairastava tietää sairaudestaan ja sen hoidosta, sen paremmin hän osaa hallita sitä itsenäisesti.
Astman omahoidon ABC -hanke tukena astmaa sairastavien omahoidossa
Filha ry tukee astmaa sairastavien omahoitoa huhtikuussa käynnistyneen uuden hankkeen avulla. Hanke on Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen rahoittama kolmivuotinen hanke, joka toteutetaan yhdessä Hengitysliiton, Allergia- Iho- ja Astmaliiton sekä Suomen Apteekkariliiton kanssa.
Tavoitteena on lisätä astmaa sairastavien tietoja ja taitoja, lisätä motivaatiota sekä pystyvyyden tunnetta omahoitoon. Tarkoituksena on tuottaa tietoa vuodenaikasidonnaisista haasteista, jotka voivat aiheuttaa astmaa sairastavalle pahenemisvaiheita. Ensi syksynä hankkeen työntekijät jalkautuvat apteekkeihin, joissa he antavat astmaa sairastaville tietoa ja ohjausta omahoidosta. Vuoden vaihteessa avataan myös hankkeen valtakunnallinen chat-palvelu ja nettisivut.
Mikäli haluat kerrata astman hoidon periaatteita, tutustu Filhan maksuttomaan Videokirjastoon tai kurkkaa koulutuskalenteriimme.
Varmistetaan astmaa sairastaville laadukas omahoito – hoitopaikasta, kaupungista tai hyvinvointialueesta riippumatta!
Salla-Maaret Keijälä, sh, TtK, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen -blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.