Viime vuosikymmenien terveyskeskustelussa keuhkot ovat sydämen ja aivojen rinnalla jääneet jonkin verran taustalle. Kuitenkin hengitys ja keuhkot ovat elintärkeä osa elämää.
Aiempina aikoina, kun tuberkuloosi oli keskeinen osa kansanterveyskeskustelua, keuhkotauti on vahvasti esillä. Keuhkoja kuvattiin ja kuunneltiin. Ja keuhkotaudin ehkäisyyn panostettiin.
Toki nykyajan epidemiatkin koskevat keuhkoja mitä suurimmassa määrin. Ajatellaan vain viime vuosien kovaa koronakautta tai yleensä influenssavirusta, joka iskee juuri keuhkoihin. Ja tavallisemmissakin oloissa erilaiset ”flunssat” ja keuhkokuume koskettavat monia ja työllistävät sote-järjestelmäämme paljon.
Mutta keuhkojen ja hengitysterveyden asiat ovat viime vuosikymmeninä nousseet uudella tavalla esille, kun kansanterveystyössä krooniset eli tarttumattomat taudit ja niiden taustana olevat eräät elintavat ovat nousseet keskeisiksi.
Tupakointi on jo pitkään ollut tällainen asia. Maailmanlaajuisesti se on tärkein yksitäinen tappaja aiheuttaen vuosittain noin 9 miljoonaa kuolemaa, erityisesti keuhkosyövän ja keuhkoahtautumataudin vuoksi. Tupakoinnin vähentämiseen tähtäävä työ on viime vuosikymmeninä tuottanut tulosta, ja olemmekin hyvää vauhtia menossa kohti Savutonta Suomea. Tämän kehityksen monet myönteiset seuraukset nähdään.
Valitettavasti kansainvälinen tupakkateollisuus haluaa ylläpitää liiketoimintaansa, ja se markkinoi nyt voimaperäisesti uusia ja edelleen epäterveellisiä nikotiinituotteita. Niistä sähkösavukkeet ja ns. vapet vaurioittavat keuhkoja kuten savukkeetkin. Ja valitettavasti niiden markkinointi tavoittaa juuri nuoria.
Toinen iso ongelma on keuhkojen kautta tulevat ilmasaasteet, jotka on otettu mukaan WHO:n tarttumattomien tautien ohjelmaan. Niiden on arvioitu aiheuttavan maailmanlaajuisesti noin 5 miljoonaa kuolemaa. Erityisesti kehitysmaissa tilanne on paha, kun ilma on kaupungeissa usein hyvinkin saastunutta.
Uudempia asioita kansanterveyskeskustelussa ovat astma, allergia ja sisäilmaongelmat. Astman ja allergian suhteen on tapahtumassa merkittävää edistystä, kun perustutkimuksessa on havaittu luontoyhteyden merkitys. Ja on ryhdytty eri tavoin toteuttamaan ”luontoaskel”- periaatetta.
Sisäilmaongelma on monitahoinen ja aiheuttanut paljon keskustelua, koskien mm. kouluja ja julkisia rakennuksia. Homeongelma on todellinen ja korostaa hyvän rakentamisen merkitystä, mutta asiassa on vielä paljon tutkittavaa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on suuret vahvuudet hengitysterveyden suhteen, kun vain muistamme turvata puhtaan sisäilman ja luontoympäristön – sekä nauttia siitä!
Pekka Puska, professori
FILHA ry:n valtuuston jäsen
Pääjohtaja emeritus, THL
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.