Hengitys. Tuo automaattinen toiminto, joka turvaa elimistömme kaasujen vaihdon. Happea sisään ja hiilidioksidia ulos. Helppoa ja yksinkertaista, joten emme kiinnitä siihen juurikaan huomiota. Ainakaan ennen kuin hengitys jostakin syystä vaikeutuu, eikä enää toteudukaan optimaalisella tavalla.
Tällainen tilanne on arkipäivää sadoille miljoonille ihmisille ympäri maailmaa keuhkosairauksien kautta. Erilaiset krooniset keuhkosairaudet vaikuttavat ihmisten työ- ja toimintakykyyn, arkeen sekä elämänlaatuun päivittäin, aiheuttaen myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia suoraan ja välillisesti. Krooniset keuhkosairaudet ovat yksi maailman yleisimmistä tarttumattomista sairauksista, mutta siitä huolimatta niiden saama huomio on vähäisempää kuin useilla muilla kroonisilla sairauksilla.
Koronapandemian myötä hengitys sekä keuhkoterveys ovat saaneet lisää huomiota maailmanlaajuisesti, ja niiden merkitys on noussut myös suuren yleisön silmissä. Keuhkoterveydestä puhuttaessa korostuu yleensä edelleen niiden ennaltaehkäisy ja hoito. Hyvään keuhkoterveyteen kuuluu kuitenkin näiden lisäksi oleellisena osana myös kuntoutus.
Vaikuttavaa kuntoutusta
Keuhkokuntoutuksella sekä hengitysfysioterapialla pystytään tukemaan ja parantamaan keuhkosairaiden työ-, toiminta- ja suorituskykyä, mielen hyvinvointia ja elämänlaatua. Keuhkokuntoutuksella pystytään lisäksi lieventämään sairauden aiheuttamia oireita ja toiminnanrajoitteita sekä vähentämään liitännäissairauksia ja sairaalahoidon tarvetta. Keuhkokuntoutuksen on osoitettu olevan kustannusvaikuttavaa, joten sen hyödyntäminen on myös kansantaloudellisesti perusteltua. Hengitysfysioterapiaa ja sen keinoja pystytään lisäksi hyödyntämään laajalti osana sydän-, neurologisten tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutusta.
Kuntoutuksessa fysioterapeuteilla on keskeinen rooli keuhkokuntoutuksen, hengitysfysioterapian sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen asiantuntijoina. Keuhkosairauksiin perehtyneitä fysioterapeutteja voidaankin kutsua keuhkofysioterapeuteiksi. Suomessa ei kuitenkaan ole virallista keuhko- tai hengitysfysioterapian erikoistumiskoulutusta, vaan keuhkosairauksiin syvennytään fysioterapeutin peruskoulutuksen jälkeen pitkälti työkokemuksen sekä yksittäisten koulutusten kautta. Keuhkofysioterapeuteille ei myöskään ole toistaiseksi ollut tarjolla systemaattisesti järjestettyä verkostoitumista. Tähän on kuitenkin nyt tullut muutos.
Keuhkofysioterapeuttiverkosto
Filha ry on keuhkoterveyden asiantuntijajärjestönä ollut mukana käynnistämässä, kehittämässä ja koordinoimassa HUS:n ja TAYS:n fysioterapeuttien yhteistyöstä alkunsa saanutta valtakunnallista Keuhkofysioterapeuttiverkostoa. Verkoston tarkoituksena on tuoda keuhkosairauksien kuntoutuksen sekä hengitysfysioterapian parissa työskentelevät fysioterapeutit yhteen sekä tukea heidän työtään ja ammattitaitoaan verkostoitumisen, yhteistyön sekä työn kehittämisen kautta.
Verkoston tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää keuhkosairauksien kuntoutusta Suomessa ja olla luomassa hyviä kuntoutuskäytäntöjä sekä -suosituksia. Pidemmän aikavälin tavoitteena on olla kehittämässä myös tähän liittyvää koulutusta. Suunnitelmissa on tehdä laaja-alaista ja moniammatillista yhteistyötä niin muiden fysioterapia- ja kuntoutusalan järjestöjen kuin myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Verkoston päämääränä onkin olla kehittämässä ja mahdollistamassa parempaa keuhkoterveyttä ja toimintakykyä kaikille. Sillä jokaisella hengityksellä on merkitystä.
Paremman keuhkoterveyden puolesta,
Herkko Ryynänen, ft, TtM, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen -blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.