Tuberkuloosi on yksi maailman vanhimmista ja tappavimmista tartuntataudeista. Vaikka Suomessa monet saattavat pitää sitä jo voitettuna, globaalisti tuberkuloosi jatkaa leviämistään ja vaatii edelleen valtavan määrän ihmishenkiä vuosittain.
Ei siis ihme, että YK kutsuu maailman johtajia järjestyksessään toiseen korkean tason tuberkuloosikokoukseen New Yorkiin 22.9.2023. YK:n virallisena tavoitteena on hävittää tuberkuloosi maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Näillä näkymin tavoite jää saavuttamatta. Pohdin tässä tekstissä syitä pessimistisellä ennusteelle.
Tuberkuloosi on bakteerin aiheuttama sairaus, joka yleensä esiintyy keuhkoissa mutta voi puhjeta myös muissa elimissä. Bakteerit leviävät ilman välityksellä, kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa tai puhuu. Vaikka tuberkuloosi on hoidettavissa lääkkeillä, hoito on vaativaa ja tuberkuloosin leviämistä ja vaikutuksia on vaikea kontrolloida erityisesti resurssien puutteen vuoksi.
Tuberkuloosista puhuttaessa on tärkeää huomata ero tuberkuloositartunnan ja sairauden välillä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että 1,7 miljardia ihmistä maailmassa on saanut tuberkuloositartunnan. He ovat oireettomia ja vain osa heistä sairastuu elämänsä aikana. Käytännössä vain keuhkotuberkuloosia sairastavat voivat levittää tartuntoja muihin ihmisiin. Vuosittain tapahtuvien uusien tartuntojen määrästä ei ole luotettavaa arviota. Sen sijaan WHO arvioi, että vuosittain maailmassa noin 10,6 miljoonaa ihmistä sairastuu tuberkuloosiin ja 1,6 miljoonaa kuolee taudin seurauksena.
Koronapandemian jälkeen tilanne näyttää menneen pikemminkin huonompaan. Kaikki nämä luvut ovat tosin arvioita, koska merkittävä osa tuberkuloosiin sairastuneista elää yhteiskuntien marginaalissa, tilastojen ja terveysjärjestelmien ulkopuolella.
Tuberkuloosista ei voi kirjoittaa mainitsematta hiviä. Ilman lääkehoitoa hiv-infektio tuhoaa ihmisen immuniteetin, mikä altistaa monille tartuntataudeille. Hivin hoidossa tapahtuneista edistysaskeleista huolimatta monet hiv-positiiviset joutuvat elämään ilman tehokasta lääkehoitoa, myös Suomen lähialueilla. Hiv-positiiviset ovat merkittävä tuberkuloosin riskiryhmä ja tuberkuloosi on edelleen hiv-positiivisten yleisin kuolinsyy maailmassa.
Tilannetta hankaloittavat myös lääkkeille resistentit tuberkuloosikannat (MDR, XDR), joiden hoitaminen on usein hyvin vaikeaa. Resistentissä tuberkuloosissa kyseenalaista kärkisijaa pitää WHO:n Euroopan alue. Tilastoja synkistävät etenkin entisen Neuvostoliiton maat. Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan Ukrainassa, jo pelkästään luotettavien tietojen saaminen tuberkuloosi- ja hiv-tilanteesta on muuttunut monin osin mahdottamaksi. Tältäkin osin sodan jälkilaskuja maksettaneen vielä pitkään.
Viime vuosina tuberkuloosin torjunnassa on toki edistytty merkittävästi, olemme saaneet muun muassa uusia työkaluja tuberkuloosin ja lääkeresistenssin nopeampaan diagnosointiin. Samoin uusia lääkkeitä on tullut käyttöön. Ne voivat auttaa resistenttien tapausten hoidossa ja parhaimmillaan lyhentää perinteisesti pitkiä hoitoaikoja. Lisäksi tutkijat työskentelevät uusien tuberkuloosirokotteiden kehittämiseksi. Ne voisivat olla merkittävä askel taudin voittamisessa, koska nykyisin käytössä on vain yli 100 vuotta sitten keksitty BCG-rokote, joka suojaa lähinnä pieniä lapsia vakavilta tuberkuloosin muodoilta.
Silti ongelmia riittää. Yksi suurimmista on rahoituksen puute. Useimmissa tapauksissa tuberkuloosi voidaan parantaa, mutta köyhyys ja terveysjärjestelmien aukot estävät monia saamasta tarvitsemaansa hoitoa. Tuberkuloosin torjunnan tulisi olla globaali prioriteetti, ja lisää rahoitusta tarvitaan hoitojen ja ennaltaehkäisyn parantamiseksi.
Toinen suuri pulma on taudin stigmatisointi. Tuberkuloosiin sairastuneet joutuvat usein kokemaan syrjintää ja eristämistä yhteisössään. Tämä tekee taudin leviämisen estämisestä vaikeampaa, koska monet pelkäävät hakeutua hoitoon tai ilmoittaa sairaudestaan. Filha pyrkii osaltaan torjumaan stigmaa tarjoamalla luotettavaa tietoa tuberkuloosista eri kielillä tuberkuloosi.fi-sivustolla.
Tuberkuloosin torjunta vaatii yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta tasoilta, niin hallituksilta, terveydenhuoltojärjestelmiltä kuin yksilöiltäkin. Maailmanlaajuinen kampanjointi, tietoisuuden lisääminen ja rahoituksen lisääminen ovat kaikki tärkeitä askeleita tuberkuloosin voittamiseksi. Siksi odotamme mielenkiinnolla New Yorkin kokouksen tuloksia.
Mikko Vauhkonen, VTM, HuK, projektisuunnittelija, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.