Marraskuussa vietetään kansainvälistä keuhkosyöpäkuukautta. Kampanjakuukauden tarkoituksena on lisätä tietoa keuhkosyövästä, sen riskitekijöistä, ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta. Tietoisuuden lisääminen sekä keuhkosyövän hoidon ja diagnostiikan kehittäminen ovat tarpeen.
Hoitotuloksissa olemme jäljessä muita Pohjoismaita
Keuhkosyöpä on suurin syöpäkuolemien aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Suomessakin siihen sairastuu vuosittain n. 3000 ihmistä. Merkittävin riskitekijä keuhkosyövälle on tupakointi, mutta noin 15 % keuhkosyövistä todetaan tupakoimattomilla henkilöillä. Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat muun muassa asbesti ja radon.
Maassamme keuhkosyövän ennuste on kohentunut, mutta olemme jääneet reilusti jälkeen muita Pohjoismaita. Suomessa viiden vuoden kuluttua keuhkosyöpädiagnoosista naisista on elossa n. 26 % ja miehistä ainoastaan n. 17 %. Vastaavasti Norjassa, jossa ennuste on viime vuosina ollut Pohjoismaiden paras, naisista on elossa n. 34 % ja miehistä n. 27 %.
Keuhkosyöpään liittyy eriarvoisuutta ja stigmaa
Muihin syöpiin verrattuna keuhkosyöpään liittyy eriarvoisuutta. Eriarvoisuus ilmenee niin keuhkosyövän ilmaantuvuudessa, ennusteessa kuin kuolleisuudessakin. Suomessa keuhkosyöpä on esimerkiksi yli kaksi kertaa yleisempää matalamman koulutuksen saaneilla kuin korkeasti koulutetuilla. Samoin keuhkosyöpäkuolleisuus on kaksi kertaa suurempaa matalamman koulutuksen saaneilla.
Suomessa keuhkosyövän esiintyvyydessä ja ennusteessa ilmenee alueellista vaihtelua. Esiintyvyyseroja on havaittu erityisesti keuhkosyöpää sairastavien naisten kohdalla. Keuhkosyöpää esiintyy naisilla eniten Helsingin seudulla ja Lapissa. Miehillä alueellinen vaihtelu on vähäisempää.
Keuhkosyöpään liittyy sairauden aiheuttamaa häpeää, syyllistämistä ja syrjintää, jota kutsutaan stigmaksi. Keuhkosyöpästigma on usein yhdistetty tupakointiin. Huomattavaa on kuitenkin se, että keuhkosyöpää sairastavat potilaat kokevat stigmaa tupakointistatuksesta riippumatta. Suomessa keuhkosyöpästigmaa ei ole tutkittu, mutta kansainvälisten tutkimusten perusteella stigman kokeminen on keuhkosyöpäpotilailla valitettavan yleistä. Tutkimusten mukaan siitä kärsii lähes jokainen (95 %) keuhkosyöpään sairastuneista.
Keuhkosyöpästigmalla on kauaskantoisia ja haitallisia vaikutuksia potilaiden elämään. Stigma heikentää keuhkosyöpää sairastavien psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Erityisesti stigman psykososiaaliset vaikutukset, kuten masentuneisuus, ovat hyvin tunnettuja. Tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että stigma haittaa keuhkosyövän varhaista tunnistamista.
Keuhkosyövän ennustetta voidaan parantaa
Jotta pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle keuhkosyövän ennusteessa ja laadukkaassa hoidossa, tulee keuhkosyövän varhaiseen tunnistamiseen ja diagnostiikkaan panostaa aiempaa enemmän. Lisäksi keuhkosyövän hoitoketjuja tulee sujuvoittaa, hoidon laatua kohentaa sekä vähentää keuhkosyöpään liittyvää stigmaa ja eriarvoisuutta.
Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja haasteiden taklaamiseksi olemme Filhan johdolla käynnistäneet Valtakunnallisen keuhkosyöpäohjelman. Ohjelman päätavoitteena on keuhkosyövän hoidon ja diagnostiikan kehittäminen Suomessa. Kyseessä on kymmenvuotinen ohjelma (2023–2033), jota edistetään vaiheittain. Ohjelman sisältöä ohjaa ja suunnittelee asiantuntijaryhmä, johon kuuluu edustajia ympäri Suomen erilaisilta keuhkosyövän hoitoon osallistuvilta tahoilta. Filha vastaa Valtakunnallisen keuhkosyöpäohjelman koordinoinnista, koulutuksesta ja toteutuksesta.
Yhdenvertainen ja ensiluokkainen keuhkosyövän diagnostiikka ja hoito kuuluu kaikille!
Heli Granlund, Sh, TtM, Filha ry
Näkökulmia keuhkoterveyteen –blogissa julkaistaan Filhan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden ajankohtaisia kirjoituksia keuhkoterveyden kysymyksistä.