Terveydenhuollon kaikissa potilaskontakteissa tulisi muistaa tuberkuloosi. Vähäisetkin tuberkuloosiin viittaavat oireet ovat peruste thoraxkuvaukselle, varsinkin jos potilaalla on tuberkuloosin riskitekijöitä.
Epäile tuberkuloosia, jos potilaallasi on
- pitkittynyttä yskää (yli 3 viikkoa) ja limaisuutta
- veriyskää
- kuumeilua, yöhikoilua
- laihtumista
- yleistilan heikkenemistä, väsymystä
- thoraxkuvassa ontelo tai apikaaliset muutokset
- imusolmukesuurentumia
- pitkittynyt ja/tai hoidon jälkeen huonosti paraneva alahengitystieinfektio
ja erityisesti, jos hän on
- sairastanut aiemmin tuberkuloosia (erityisesti ennen vuotta 1970)
- altistunut aiemmin tuberkuloosille
- ennen vuotta 1950 syntynyt kantasuomalainen
- kotoisin tai oleskellut maassa, jossa tuberkuloosi-ilmaantuvuus on korkea (lähes koko Aasia, Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka sekä suuri osa Itä-Euroopan maista)
- päihdeongelmainen tai sosiaalisesti syrjäytynyt
- altistunut työssään tuberkuloosille.
Tuberkuloosin tunnistaminen ja tutkimukset
- Perusterveydenhuollossa tärkein tehtävä tuberkuloosin torjunnassa on osata epäillä tuberkuloosia ja ohjata potilas jatkotutkimuksiin.
- Epäilyn herätessä selvitetään huolellisesti esitiedot ja tehdään kliininen tutkimus.
- Thoraxkuvaus järjestetään viiveettä. Jos potilaalta nousee ysköksiä, yskösnäytteiden keräys aloitetaan jo avohoidossa.
- Keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia epäiltäessä pyydetään koepaloista tuberkuloosivärjäys ja -viljely sekä nukleiinihapon osoitustesti ja histopatologinen tutkimus.
- Jos henkilöllä todetaan tuberkuloosi tai sitä epäillään vahvasti, hänet ohjataan viipymättä erikoissairaanhoitoon jatkotutkimuksiin ja hoitoon.
(Lähde: Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020)
Katso tarkemmat ohjeet: Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020: Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset